Mitkä ominaisuudet mielestäsi selittyvät sukupuolella?

Keskustelussa kaikkien tehtävien avaamisesta naisille törmää verrattain usein väittämään, jonka mukaan nainen ei sukupuolensa takia sovi johtamistehtäviin. Tuolla väittämällä on monta juurta, joista yksi ohut juonne on teologinen. Mikäli en erehdy, teologinen juuri juontuu yhdestä ainoasta lauseesta. Paavali nokittaa vääristynyttä Eeva-legendaa (1 Tim. 2:14) toteamalla, että Adam ei joutunut petetyksi vaan Eeva petettiin perin pohjin. Tämän on kuitenkin koettu tarkoittavan, että kaikki naiset ovat aina ja kaikkina aikoina jollain tavalla henkisesti hauraita ja petettävissä, ja siksi heidän ei tule olla johtajia (kokonaisuus liittyy tietysti Eeva-vertauksen kontekstiin, johon palaamme myöhemmin).

Onneksi Paavali ei tällä Eeva-kommentillaan kuitenkaan voi tarkoittaa sen yleisemmin naisten ominaispiirteiden kuvailua. Ai miksi ei? Yksinkertaisesti siksi, että toisaalla Paavali käyttää Eevan petetyksi tulemista esimerkkinä koko seurakuntajoukon erehtymisestä (2. Kor. 11:3). Jos Eevan petetyksi tuleminen kuvaisi nimenomaan feminiinistä luonnetta, miksi hän yleistäisi sen myös miehiin? Päinvastoin, Paavali puhuu naisista ja naispuolisista työtovereistaan hyvin kunnioittavasti eikä lainkaan huolestuneena, että he olisivat jotenkin sopimattomia tehtäviin, joita seurakunnissa hoitivat.

Miesjohtajien ei tarvitse kantaa kollektiivisesti syyllisyyttä Stalinista eikä naisjohtajien Isebelistä

Miksi kukakin erehtyy?

Teologisen juuren lisäksi naissukupuolen kyvyttömyyttä aiheuttavan vaikutuksen olettamiselle on varmasti lukuisia muitakin juuria. Tässä en tahdo arvuutella tai psykologisoida niitä, vaan haastaa meitä kaikkia pohtimaan seuraavia kysymyksiä:

1. Jos epäonnistuminen johtajuustehtävässä johtuu ensisijaisesti sukupuolesta, sanoisimmeko, että Hitler, Stalin, Mao ja vaikkapa tehtävässään epäonnistunut Israelin ensimmäinen kuningas Saul epäonnistuivat siksi, että olivat miehiä?

2. Jos luterilaiset naispapit ovat jonkun mielestä aiheuttaneet jotain epäonnistumista vain naissukupuolensa tähden, sanoisiko tuo joku myös, että kristillisen historian synkimmät hetket, kuten vaikka noitavainot ja inkvisitio, johtuivat siitä, että niiden kehittelijät olivat miehiä?

3. Jos väitetään, että naisfeministit ovat hylänneet epäitsekkäät roolit ja antautuneet vallan tavoittelulle, huomataanko samalla, että kaikki historian vuosituhannet miesjohtajat ovat tehneet ihan samalla tavalla?

4. Jos sanotaan, että VT:n puolella pahuutta edusti Isebel, niin lasketaanko samalla, montako miespuolista kuningasta kansalla oli, jotka saivat kyseenalaisen kunniamaininnan ”teki vielä pahempia asioita kuin isänsä”?

Huomaatko, mihin tällä pyrin? Haluan herättää meidät kaikki arvioimaan uusiksi, ovatko epäonnistumiset ja negatiiviset ominaisuudet sidoksissa sukupuoleen vai sidoksissa ihmisyyteen ja yksilöihin?

Kaikki erehtyvät

Minä sanoisin, että nainen ei ole erehtyväisempi kuin mies – ihminen kokonaisuudessaan on erehtyväinen. Molemmat sukupuolet ovat erehtyväisiä! Kenties mies ja nainen olevat erehtyväisiä keskimääräisesti eri tavoin, mutta se jos joku alleviivaa luomistyön sanomaa: mies ja nainen yhdessä johtakoot. Näin molempien erehtyväisyys tasapainottuu.

Seuraavan kerran, jos minä muistutan sinua, että naispapit ovat sellaisia ja sellaisia, muistuta sinä minua, miten miespapit ovat erehtyneet satojen vuosien ajan ennen kuin ensimmäistäkään naispappia oli olemassa. Sanotaanko siis mieluummin, että jotkut naispapit ovat sellaisia ja sellaisia, kuten myös jotkut miespapit? Mitä jos johdettaisiin luomakuntaa ja seurakuntaa siinä kumppanuudessa, joka luomisessa asetettiin?

_________________

Sirkku Hoikkala on yhden miehen vaimo ja yhden tyttären äiti. Hänellä on ylemmät tutkinnot sekä teologiasta että matkailuliiketoiminnasta. Omalla vapaa-ajallaan hän suorittaa (varsin) pikkuhiljaa muinaiskreikan ja teologian jatko-opintoja Åbo Akademissa ja ohjaa tanssiliikuntaa.