1. Johdanto
Tämä kirjoitus on Foibe-sarjani kolmas osa. Lue täältä aikaisemmat
kirjoitukseni aiheesta (1, 2).
Paavali puhutteli Foibea ”Kenkrean seurakunnan palvelijana”
ja ”apuna” (prostasis). Tässä kirjoituksen
osassa keskityn näistä jälkimmäiseen edellisen blogini jatko-osana.
2. Oikos eli
kotitalous: alkuseurakunnan sosiaalinen lähtökohta
Jeesusta seuraavat ryhmittymät kokoontuivat Uuden
testamentin aikaan yksityisissä, parempiosaisten kristittyjen kodeissa. Uudessa
testamentissa löydämme useita esimerkkejä siitä, kuinka taloudellisten
etuoikeuksien suoman sosiaalisen aseman vuoksi tämänkaltaiset henkilöt nousivat
yhteisöiden ”johtajiksi”. He avasivat kotinsa seurakuntien kokoontumisille,
tekivät varoillaan hyvää ja majoittivat muun muassa kiertäviä
lähetystyöntekijöitä. Roomalaiskirjeen luku 16 yksistään mainitsee Foiben
lisäksi Priscan ja Aquilan sekä korinttilaisen Gaiuksen tämänkaltaisessa
asemassa (Room. 16:1–2, 3, 23 vrt. 1. Kor. 1:14).
3. Johtaja vai hyväntekijä?
Paavali kuvasi Foiben mahdollisuutta hyväntekemiseen sanalla
protasis, joka on verbin proistêmi (kirj. kävellä / seistä
edellä) femiini, nonimimuoto. Kyseinen teonsana esiintyy Uudessa testamentissa
kahdeksan kertaa (Room. 12:8, 1. Tess. 5:12, 1. Tim. 3:4, 5, 12; 5:17; Tiit.
3:8, 14.). Edelleen keskustelu käy kuumana, viittaako sana johtajuuteen vai
hyväntekemiseen.
Useista Raamatun käännösten merkitysvastineissa verbistä proistêmi on luettavissa ajatus
johtamisesta. Suomalaiset käännökset tarjoavat käännösvastineeksi 1.
Tessalonikilaiskirjeen (5:12) kohdalla johtajan nimikettä, vaikka kääntävät
muut, samasta määräisestä artikkelista riippuvat partisiipit teonsanoina ”tehdä
työtä” ja ”neuvoa”. F. F. Bruce
(1998) huomauttaakin, että Paavali
viittasi partisiippiketjulla yhteen henkilöryhmään seurakunnassa, mutta vältti
virallisen johtajanimikkeen käyttöönottoa kuten vastaava maskuliininomini prostatês.
Käännösvastineeksi Bruce tarjoaa ”huolehtia” verbiä, jonka painotus tulee
kotitalouden hyvästä hoitamisesta.
Johtaja-käännös näkyy myös merkitysvastineena
Roomalaiskirjeen 12:8 kohdalla. James Dunn (1988) osoittaa asiayhteyteen, että
teonsana proistêmi sijaitsee keskellä
kahta, hyvän tekemistä ilmaisevaa merkitystä ”antaa anteliaasti” ja ”tehdä
armotekoja iloisesti”. Johtaja-mielikuvan
lukeminen kyseisestä asiayhteydestä on ehkä liioiteltu, koska painopiste on
hyväntekemisen anteliaisuudessa, ahkeruudessa ja iloisuudessa.
Tiituskirjeessä kyseistä verbiä ei voida tulkita toisin kuin
viittauksena hyväntekemiseen (3:8, 14). Ehkä hyväntekemisen painopiste oli
seurakunnan kokoontuminen, kuten Filemoninkirje laaja-alaisesti avaa
hyväntekemisen sosiaalista ulottuvuutta.
1. Timoteuskirjeessä verbi viittaa kaitsijoita ja diakoneja
koskevassa kriteeristössä taitoon hallita kotitaloutta (1. Tim. 3:4, 12), jonka
sosiaalisessa ja fyysissä ympäristössä seurakunta kokoontui. Yhdessä ainoassa
asiayhteydessä (1. Tim. 5:17) ei käy helposti ilmi, viitataanko teonsanalla
johtamiseen vai hyvään tekemiseen. Gordon Fee toteaa kyseisen verbin olevan
”aikaisin termi, jota hän käyttää seurakunnan johtajista (1. Tess. 5:12, cf.
Room. 12:8).” Käännösvastineena hän kuitenkin tarjoaa ”hallinnointia” suhteessa
oman kotitaloutensa huolehtimiseen (Fee 2011, § 14, par. 8).
4. Lopetus
Jos proistêmi verbissä
Paavalin kirjeissä halutaan nähdä jonkilainen johtajuusulottuvuus, verbi
ensisijaisesti tarkoittaa asioiden hyvää hallinnointia ja hyvän tekemistä.
Uuden testamentin aikaiset ja ulkopuoliset inskriptiotodisteet tietävät Foiben kaltaisia,
varakkaita naisia, jotka tekivät omaisuudellaan hyvää lähiyhteisössään ja
heidät tunnustettiin ”suojelijoiksi” termillä protasis (Kaersley 1999).
Johtamisen merkityksen lukeminen tekstiin, kuten
”seurakunnan johtaja”, nykyaikaiset johtajuusopit mielessä on liioittelua ja
ylitulkintaa niin Foiben kuin sanan verbimuodon kohdalla. Tärkeintä on
kuitenkin huomata, että Paavali tunnusti Foiben aseman hyväntekijänä samalla
perusteella kuin muut diakonoi tulivat valituiksi seurakunnan palvelijan tehtävään
Timoteuskirjessä. Jälleen kerran: Paavali sovelsi Foibeen samoja kriteerejä
kuin 1. Timoteuskirje diakonos-palvelijoista edellyttää. Hän hallitsi
rahavaransa kristillisesti tekemällä rahoillaan ja varallisuudellaan hyvää
suhteessa seurakunnan ja Jumalan mission hyvinvointiin.
KOMMENTOI TEKSTIÄ FACEBOOK-SIVUILLAMME TÄSTÄ LINKISTÄ
KOMMENTOI TEKSTIÄ FACEBOOK-SIVUILLAMME TÄSTÄ LINKISTÄ
________________
Esa Hyvönen on Keravan helluntaiseurakunnan johtava pastori
ja teologian maisteri (Th.M. Evangelische Theologische Faculteit, Leuven,
Belgia), pääaineenaan Uuden testamentin eksegetiikka. Esa on jäsenenä Suomen
helluntaikirkon eettisopillisessa komiteassa. Elämää hän ei osaa ottaa
kovinkaan vakavasti, vaan leppoisasti, pilke silmäkulmassa.
Sarjan lähteet:
Bruce, F. F. (1998). 1 and 2 Thessalonians. Word Biblical
Commentary. Volume 45. Word Books Publisher. Logos Library Systems -
elektroninen editio
Campbell, Joan Cecelia. (2009). Phoebe: Patron and Emissary.
Sarjassa Paul’s Social Network: Brothers and Sisters in Faith. Liturgical
Press.
Clarke, Andrew D. (2000). Serve the Community: Christians as
Leaders and Ministers. Institute for Early Christianity in the Graeco-Roman
World, Cambridge. Eerdmans.
Dunn, James D.G. (1988). Romans 9-16. Sarjassa Word Biblical
Commentary. Volume 38B. Logos Library Systems - elektroninen editio. Word Books
Publishers.
Fee, Gordon D. (1987). The First Epistle to the Corinthians.
Sarjassa The New International Commentary on the New Testament. Eerdmans.
____1. & 2. Timothy, Tius. (2011). Sarjassa
Understanding the Bible Commentary Series. Eds. W. Ward Gasque, Robert L. Hubbard Jr., Robert K.
Johnston. Kindle-Version. BakerBooks.
Kearsley, R. A. (1999). ”Women in Public Life In the Roman
East: Iunia Theodora, Claudia Metrodora And Phoebe, Benefactress of Paul.”
Teoksessa Tyndale Bulletin 50:2, 189-212.
Keener, Craig S. (2009). “Women in Ministry: Another
Egeletarin Perspective.” Teoksessa Two Views on Women in Ministry – Revised
Edition. Kindle-Version. Zondervan.